Lähdeteos: Aino Valli, Iitin ja Jaalan etymologis-kansantieteellinen sana- ja perinnekirja, 1988

 

 

Ollal leikkisil – ruvetah leikkisille

Leikkien nimet:

everikinestinkesti, hankotemppu, harvaseula, heili, hirviset, hypinlauta, hyrrä, hyyrystarhaset,iltakurkoset, istu-istu-kenem polvella, joululeikki, (monia eri leikkejä), kaulajaiset, kissanhäntä 2, kona, koira 3, konttu, kuninkaiset,  kuutta, kurriset, kätken sormusta, köylevveto, lankkuset, lauta 4, lintuset, matti 2, mattiset, morsiainen 4, muoriset, mustapenkki, nakkiset, neljämaalia, nippiset, niskanuoranveto, numeroiset, numeropariset, nuorakonsti, palloleikit; palloset, kikko, koppi, kontu, mätälukkari, pitsu, paistiset, panttileikki, -pariset, panttiset, pariset, pasteeraiset, piiloset, poppaset, pukkiset, pyllistyspariset, rossi, ruutuleikki, rättiset, sarviset, seulaset, sianpuka, sika, simonselle, sokkoset, sormikonsti, -koukku, sulhanen 2, susilampaat, taloset, tarhaset, tillerin tippiset, tippa(set), umpperä, ulossisäset, umpperä ,vaariset,veskenkä,viisipenni, voutiset, väkikapula, väkkäpuu, västäräkkiset,  

 

Everikinestinkesti sivu 318

s.eräänlainen lasten hoentaleikki.(muualla sm: ssa  everikki rukin arvoituksissa) vanh.--  Jokos teitill on everikinestinkestii kirjoitettuna ?—Sit everikin estinkestii leikittih sil kalel  että yks istu kyykylläh ja toiset pan sormeh sen selkäh ja yks luk : everikinestinkesti, arva kennen sormem päällä! Se joutu kyykylleh kennen sormem päällä lukijan sormi silloi ol, jos kyykkijä arvasi oikein. Mk.

 

Hankotemppu sivu 390 oli joulun leikkisten suosittuja lajeja (ks pariset). Vartalo oli maahan koskettamatta kierrettävä hangon ympäri—ei sit hankotemppuu kankija tiekkäh--.

 

Harvaseula sivu 421 leikki 1 Teurastuspäivänä oli lapset ennen lähetetty hakemaan  naapuriin  hännänvetokalikkaa ja harvaseulaa , joka piti panna suun eteen, ettei eläin huutanut. --Lählätettii  harvaseulaa hakemaa, ettei olis saannuh huulettuu.Ne lapsii narrail sil kalellaa. Ei sit harvaa seulaa ol olemaskaa. Leikki 2 jossa leikkijät ovat pitkässä jonossa, ensimmäinen suojelemassa harvaseulaa.

 

Hirviset sivu 563  Leikki,jossa piirin keskellä oleva hirvi yritti ryntäämällä päästä piiristä ja onnistuttuaan joutui kiinni otettavaksi; kiinnisaaja pääsi hirveksi. --Hirvisii ku oltih nii jokuu kysy siit_että onko hirvi haassa  ja toinev vastas, jokuu  niist leikkijöist, että on kylläkih, hyväkih sukkajalka ja jauhokuono. Siit sanottih: tup pois, jos pääset! Sille hirvelles / siit_alko se poisryntämii. Hirvisii leikittii kesäl ulkoo. Toiset ol piiris ja yks ol kesel.  Kovil pilettih se rinki ja hirvi koitti rynnätä ulos. Ja ku se pääs ulos, siit kii ottah. Ja joka kiis sai, siit tul hirvi.

 

Hypinlauta sivu 665 Pihaleikki

--Paksu sem pit hypilllaulan ollak ku siin miehet oikei korkijallel loikki.--

Hypinlautaa tarhalla leikittiin keväisin, kun maa oli muualta märkää.

 

Hyrry sivu 667 Kiekkopeli – Jaalan kuutta. --Mennäh pojat tielle hyrryy lyömäh--  Hyrryn peloo eli kiekonheittäminen oli yleistä ennen vanhaan. --Ja kesäll _ ol koirahheitto ja  hyrrym peloos -- miesten suosituimmat leiki ennen.

 

Hyrrä sivu 668  Puinen tai lasinen nopeasti pyörivä leikkikalu.--Se lapsi hyrryttel hyrräjäh--Ks tarapaappa, villikissa, puuhyrrä, sivu 4083

 

Kena sivu 1196  Pihapeli --Kenakepil myö kenaa pelattih-- --Elest  ku erä, keselt ku kerä,peräst ku petkelin terä?--( kena)  Lapset pelas kenaa. Kena pantiin toisesta päästä korokkeen päälle tai peräpää pieneen kuoppaan, jotta koholla olevaa etupäätä saattoi lyödä kenakepillä ja saada se nousemaan ilmaan, jolloin tätä kenaa yritettiin heti ilmassa osua uudelleen kenakepillä; jos osui sai kopin. Kun kaikki pelaajat olivat kertaalleen lyöneet, kenakepit heitettiin tietyn matkan päästä kohti lyöntipaikkaa, ja lähemmäksi osunut sai alkaa uuden kierroksen.  Ks pilppu, sivu 2949, rossi sivut 3450 - 3451.

 

Kissanhäntä  sivu 1330  Miesten voimainkoetus, jossa kilpailijat 30-40 cm:n pituista puukapulaa vetävät toisiltaan. --Kissah häntää velettih kissahhäntä-kalikal. Se onkih kovaa hommaa: nyrkkivoimaa kok kovast. Yhlel kälel velettih. Kaks (miestä) vet ja se hävis,jonka käs pääs lipsahtah.--

 

Koira sivu 1369  Miesten leikki, kartiomainen puupalikka, esim. seipään pää, jota kepillä lyötiin koira-leikissä. --Koira ei ollup poikastel leikkii. Varttuneemmat miehet sit pelas--.Laudanpätkä pantiin maahan toinen pää korokkeelle, johon asetettiin ”koira”. Rajaviiva vedettiin ”koirast ” kumpaankin sivuun ja toinen tästä 7-12 metrin päähän. Vahti asettui koiran vartijaksi,  ja muut yrittivät etäviivan takaa heittää koiraa nurin metrinmittaisella kepillä (koirakeppi). Ellei ehtinyt juosta koiran luona olevan rajaviivan taa, ennen kuin vahti sai koiran uudelleen pystyyn, joutui--vahliks--.  Ehtimisee pelattii koiraa--.

 

Kontu sivu 1425   Vuosisatain vaihteessa oli ollut Jaalassa poikien ja miesten suosituin ulkoleikki, et. syrjäkylissä. Pelaajia oli 4 jonossa  1.  2.   3.  4., kakkonen ja kolmonen olivat kuopassa t. piirissä kummankin takana pelaaja, 1.  ja 4.   Ykkönen heitti pallon 4:lle, joka heitti sen takaisin, jos oli saanut ”kikon” = kopin, kakkosen oli ehdittävä tuona aikana käydä ”suolaamas = tavil (kepillä) lyömäs”, kolmosen keppiä eli tavii. Kakkonen ja kolmonen saivat ”tavillaa” estää palloa kulkemasta heidän päänsä ylitse, mutta oli pysyttävä kuopassa tai piirissä. Tänne pääsi, jos ennätti saada nelosen heittämän pallon = kikon, ennen kuin kakkonen, ”kikkomies”, oli ehtinyt palata suolaamismatkaltaan kuoppaansa tai piiriinsä. Kakkosen oli pysyttävä kuopassaan tai piirissään silloin kun kolmonen kävi suolaamassa. ”Myö opetettii koskenniskankii pojille kontuu. Siin ol kaks kuoppaa ja niiss olevijen takaa. Takimmaiset heitti palloo toisillee. Sem puolimmai ol paikallaa josta heitettii (toinen kerta). Toisem puolimmaisem täyty ennättääk käyläk suolaamas. ” Kj

 

Kuninkaiset sivu 1544  Leikki, jossa lapset panivat kukin vuorollaan kämmenpinon päälle, kunnes tuli --kuninkas kahlelttoist. Tällöin huudettiin: --Kuninkahan käs kuoppaa! Olvat kuninkaisil lapset.

 

Kuutta sivu 1620  Kiekko ja hyrry --Kiekoll lyömii-- oli ennen nuorukaisten mielipeli. --Kuuttaa  toine heittää ja toinel lyöp tavil. Kuuttaa sit tuol kankail nakattii. Puusta, visast niit kuuttoi (kuuttii) tehtii.

 

Kätken sormust sivu 1706   Piilotusleikki Jaalasta, Iitissä kätken kiviist. --Kun sormust tyrkättii helmaa, nii sanottii; tien tiilii, sotken savee, paikkaan uunii, arvaak kellä sormus !—Iitissä kätken kiviist, esim. –kätken kiviist, se ol ku helmah kiv tah jokih esine pantih.--(kiven kätkeminen). Leikissä arvaaja läks kätkijän kans naimaa.

 

Köylevveto  sivu 1735  Isojen miesten ja kylien välinen laji. --Ei se köylevveto niskanuoravvetoo ollu. Niskanuoraa vet kaks, köylevveto on  taas kylävväliin : sih vuovatah kumpahkih  pääh kymmenem miestä ja kaik raskahamp mies ankkuriks (loppu-) päähä. Se ol oikei ankkurmies nimeltäh. Seisomas velettih. Ankkur pit kiik köyleh hännäst käsin-- eikä saanut kiertää köyttä kätensä eikä vartalonsa ympärille.

 

Lintuset sivu 2002   Lintujen nimiin pohjaava ulkoleikki. Leikkijät seisoivat maahanpiirretyn ympyräviivan paikalla piirissä, paitsi --ostajaa ja myyjää. Myyjä – antoi jokaiselle piirissä seisojalle  linnun nimen, jolloin heistä kustakin tuli --lintu--.Kun --ostaja-- huusi sellaisen linnunnimen, joka jollakulla oli, tämän oli lähdettävä juoksemaan piirin ympäri ja  jos --ostajan-- kilpajuoksusta huolimatta ehti paikalleen ensiksi, hän sai  uuden linnun nimen. Joskus taitava linnuntuntijamyyjä saattoi—ostajan-- pulaan, koska hänen oli tiedettävä kaikki annetut nimet. Leikki oli verraton lintutietouden kehittäjä. –Velettii piiri, ja seistii yhles koperos , ja kaikille annettii linnum nim, hiljaa. Ostaja ol hyvä hyppääjä  poika; senkos sit tyttö jakso! Ostaja huus nimej ja se nimiil läks hyppäämää ja ostaja peräs. Jos ei saannuk kii nii hyppäs piirii takasin että suhaht ja sai uulen nimeh hiljaa. Lintusill olo ol pojillet työtä.

 

Mattiset sivu 2289   Arvausleikki. Kaksi pelaajaa vuoroin arvauttaa toisella, kummassa kädessä pikkuesine on, ja jossa -- matiks -- jää vähemmän pisteitä saanut. Oikein arvanneelle merkittiin piste, väärin arvanneelle esim. 0. Merkit piirrettiin kepillä maahan, 1920-luvun alussa käytettiin kynää ja paperia. Pääasiassa --mattisii pelasvat  kasvuikäiset.   --Ollaa mattisill; ruvetaa mattisille--!

 

Morsijamisill ja sulhasill  sivu 2358  Leikki, jossa pojalle määrättiin morsian.—Sulhaist leikittih ja morsijaint. Se morsijan ol nii ko sulhasilkihholo, vaa että poika men ulos ja sisäss _olijat toimitti sillem morsijamen. Pal sit ennem oltih morsijamisil ja sulhasil.

 

Muoriset ja vaariset sivu 2379   Parileikki, jossa yksi tyttö toimii muorina (ess.) antamalla toiselle leikkijäryhmälle kullekin parin, nimikon, toisen ryhmän mentyä piiloon, jonka jälkeen kunkin nimikon saaneen on piilosta parinsa etsittävä ja tuotava käsikoukkua kulkien – muorin — nähtäväksi. Ellei ollut sopivaa tyttöä muoriks tai oli poikia yksi enemmän, valittiin poikaparvesta sopiva vaari, jolloin leikki oli –vaariset--, 1800-luvun puolimaissa syntyneet kertoivat muoristen  olleen nuoruutensa hauskimpia leikkejä huolimatta siitä, että --vanhaväk—paheksui tapaa mennä metsään piiloon.  –Mijäs sit tos raitilt olis  elonomasak kaapatess--!

 

Mustapenkki sivu 2390  Leikki, jossa yksi osanottaja on toisten arvosteltavana, aikuisten leikki. --Mustalpenkillolo  ol sellaist:  Yks men nurkkah mustallepenkillej ja yks käy kyselemäh, että mitäs sie tost tielät joka mustas penkis istuu. Hiljaa puhuttih vaikka kuinka pahaa ja kuinka hyvää hiljaa sanottih mustass penkiss_olijaij (arvostelut)  ja kuka sano kaikk pahemmast se joutu mustah penkkih.

 

Mätälukkar sivu 2438  Vuosisadan alkupuolen suosittu pallopeli. Aluksi joukko jaetaan kahtia siten,että kummaltakin puolelta yksi vuoronperää huutaa puolelleen yhden; ensi huutovuoro on sillä, jonka käsi mailan vartta kuljetettaessa alhaalta ylös jää viimeiseksi. Sen joukko pääsee ensiksi sisäpeliin, joka onnistuu heiluttamaan mailaa kolmasti päänsä päällä. Vastapuoli, ulkonaoleva puoli valitsee sisäpelaajille ”lukkarin”. Piirretään kenttään lyöjien viiva ja lukkarin pesä sekä hyvän matkan päähän ulkokentälle kaksi ”maalii”,  pyöreää piiriä. Lukkari syöttää, heittää pallon ylös, jotta ”lyöjät mailall lyöpvät ” pallon kentälle; jos lyöjä ehtii juosta maalien kautta lyöntiviivalle, ennen kuin pallo tulee lukkarille, lyöjät saavat pisteen. Ulkonaolevat saavat pisteen, jos pallo joutuu lukkarille juoksijan ollessa taipaleella tai jos ulkonaolijoista joku ”polttaa” juoksijan (osuttaa häneen pallolla). Kun ulkopuoli saa 3 pistettä, se pääsee ”sisälle”, lyömään palloa. ”Mätälukkarii sanottii pitsuks”. Mätälukkar oli lasten ja nuorten mielileikkejä.

 

Nakkiset sivu 2464 Rahapeli

 

Nakki oli kolmen kortin kanssa pelattava korttipeli. Se oli hanakasti pelattu (yksi uhkapeleistä). –Siin käännetäh ja valtti  ja sanotah passi ja nakki.-- Se passi merkittee, sit_ettei pelaa / nakki että pelaa, mus serr raha menettänyyv vaikkei pelaakkah se pelaa, jolla ov valtti ja varoo kykeneväh. Ja se om pieti, joka ei saa yhtää tikkii.

 

Neljämaali sivu 2502 . Palloleikki, jota leikitään samaan tapaan kuin mätälukkarii erona se että ”neljäsmaalis” on 4 maalii ja ulkopuoli pääsee sisälle, kun lyöjät loppuvat; ei pisteillä eikä välillä saa ”polttaa” kuten ”mätälukkaris”. Ks. Mätälukkari, palloset, pitsu.

 

Nippiset sivu 2534   Kiinniottoleikki, myös tippaset. Nippi eli tippa on kiinniottaja.--Toisijah ottoiteltih nippisis--. Niit nuuttisii sanottii nippisiks ja kun siin nipittii sit nuuttii--.

 

Niskanuoranveto sivu 2537. --Niskanuorass_oll oltava niskavoimii.-- M. Nuoranveto ol joulunajan leikki, jossa kaksin kilpailtiin niskavoimista. --Niskanuoraveto ja ol yks joululeikki. Päät silottih kiin nuorast, umpinaiseks se nuora. Sit se pantih niskah molemmillej ja kontusillah, kontillah velettih, kälet maassa ja. Takaperin pit mennäk käsil pökättih ja niskoil velettih. Se voitti jonka niskavoimat kesti.-- M.

 

Numeroiset sivu 2567 --Numeroisis numeroittii kaikki leikkijät.-- Numeroiset leikki, jossa leikkijät olivat parilliset; numerot oli annettu hiljaa, joten yksi numeroton ei kuullut; vaihtaa sai; pariton huusi itselleen numeron, ja yksin jäänyt jatkoi.

--Numeropariist ja oltih. Numerot ol kaikil ja kuta siit tahto, yhtä tah kahta tah vaikka kymment. Yks ol pariton.

 

Nuorakonsti sivu 2572 Nuoralla tehtävä taitonäyte. --Siitt_(harakahhousujen lisäksi) ov viel yks nuorakonsti, vaa sellai temppu, ei sill_on nimee. Nuora kiellotah sormih ja se tulee kämmenest vetämällä pois. —Naru asetetaan esim. vasempaan kämmeneeseen päistään yhdistettynä pyörönä, toinen puoli pannaan etu- ja keskisormen välistä, toinen nimettömän ja piippasen välistä kämmenpuolelle; sitten molemmat yli peukalon; piippasenpuoleinen nuoranosa pujotetaan piippaseen ja etusormenpuoleinen etusormeen; peukalosta otetaan pois langat ja näin syntyvän ristikkoryhmän alasilmään pannaan keskisormi ja vedetään siitä, mikä jäi viimeiseen etusormeen ja piippaseen pujottamisen jälkeen yhdistämään näitä sormia. Vedettäessä lankasilmu irtaantuu kädestä, vaikka se näyttää sormiin takeltuneelta. Myös tälläisilla --nuorakonstil, sormikonstil nuoret ja vanhat illoin huvittelivat. M.

Harakanhousut  sivu 403  nuorasta tai langasta tehty juokseva solmu; ollut lasten ja naisten yleinen joutohetkien leikki. "Niit oh harakahhousui ykspunttisii ja kakspunttisii." Yksipunttiset harakanhousut voi tehdä yksin: lanka solmetaan yhteen päistään, osa pannaan suuhun ja käsin viedään lanka nenän päälle, kierretään ristiin molemmilta puolilta ja mutkat pujotetaan toistensa sisään, jolloin lanka soljuu pois nenästä ja käsissä olevia haarasilmukoita vedetään vuorotellen niin kauas kuin lanka kulkee. Kakspunttisissa harakanhousuissa toinen pujottaa toisen pitäessä käsissään yhdistetyä lankaa. Haaroja tulee neljä, kaksi kummallekin vetäjälle, jotka vuoroin vetävät puntista.

 

Palloleikit sivut 2784 - 2785. Ennen käytettiin kotitekoista nahkapalloa nuorten ja lasten leikeissä, 1920-luvulla kumipalloa tai nahkaista ostettua nahkapalloa. Palloset s.m. leikki, jossa pallo on välineenä. Kikko sivu 1283, koppi pallopelissä. Ks kontu ja koppi.

Kona sivu 1426 peli (jakso), leikki, tanssi; rivi, keilarivi keilapelissä. Kona on lasten leikki, jossa nuorassa pyöritettävä luu pitää hurinaa.

Kontu sivu 1425 eräs palloleikki.

 

Paistiset sivu 2747 oli yleinen joululeikki ks. Joululeikki pariset. Sitä leikittiin kahdella tavalla samassakin kylässä. I --Paistisill_oltih selälläh maassa ja jalat nostettih pystyh vuorom peräh. Ja se toinem_(jonka jalat eivät olleet ilmassa) takapuoleh pampul, olkpampul-- Pelaajia vain kaksi. (Kymissä leikitty näin parittain) M II –Yhlen silmät peitettih ja sen ol siit selkä köykys seistävä toisten eles (selin toisiin) ja kälet selän takaa. Toiset ol rivis jokka löi kälelle’ oikei kovast. Ja sit pit arvatak kuka löi. Siin sai ollav välist iltakaulen ku sit kaikki heilu siit ku katto taakseen (heiluivat harhauttaakseen katsojaa). Ja hurjast lyötih. Vess silmäs siih huonosisui seiso. Ja toisemme päivän ol kourat turvoksis, jos siin kauan sai olla--. Jokainen oli voimainsa takaa lyönyt, koska pääsi valmistamaan toiselle saman piinapenkin, jossa itse hammasta purren oli ollut. Arvonsa oli menettänyt se mies, joka kesken lähti paikaltaan.

 

Panttileikki sivu 2795

Leikissä annettu pantti, jonka saa takaisin määrätyön tehtyään. Pantin kokoaja huusi: Kennem pantti tules palaa? Panttileikki, jossa piti tarkkaamattomuudesta antaa pantti, yl. Ennen joulun ajan pariisissa. vanh. Monet kaupungeista levinneet --panttileikit-- uud.--Siit leikittii sellaist panttileikkii että pilettih liinaa kulmist kiinnej ja yks pyöritti kesel sormejah ja sano: Meiläh herra vetää muikkui ja muita kaloi, pitäkää kiinnet tai laskekai valloilleh! Aina pit tehläp päiv vaston ku se sano. Pantti meij jos nii tek ku sano. Siitt_alko pantillunastamii: ravistettih esinettä ja sanottih: kennem pantti se tules palaa? Min, sano omistaja. Siit kysytäh: missä sie olet täm piilottannu’, olitkoham missä pahoil reisuil? – En ollup pahoil reisuil; sattu tonnet tiellev vahinkos putovamah. – No, saakkos sie vierasmiehen? – No tää Marja elli Liisa elli Matti mikä se nys sattu olemah viereisen leikkijän nimi. – No voikkos sie tehläv valan että se ov vahinkos pulonnu’? – Kyllä! – No kaks sormee kirjam päällep puhum mim perässäm, sano tuomar. Mie vannoij ja tolistan, nostam pystyh ja kolistan, tul ol uunis ja tul ol uunim päällä ja minä olin siellä (muulloin siel) märkä säkki allai, veskippu vieressäi eikä mitäh mielessäi. Siit se sai pantij ja sil kal lunastettih toisetkih pantit.-- Mk

Pantti voitiin lunastaa myös siten että toiset määräsivät työn, miesten suosiossa oli tikun otto suusta, jolla kiusattiin erityisesti tyttölunastajia.

 

Panttipariset sivu 2795 Panttipariset oli pareittain leikittävä leikki, jossa yksi oli pantinkerääjänä. Vanh. Ks. Pyllistös pariset, ulossisäiset.  --Panttiparisii oli leikitty jouluntienoon parisis, joskus muuten nuorten kokoontuessa. Oltihhaa sit panttiparisil ja parisil. Siim panttiparisis_ei olluk kaulailemisii eikä vahtamiisii, sit pyllistämiist vaa tehtii. Ne panttipariset ol sit samaa ku ulos_sisäsilkih olo.-- K --Panttiparisil mie kyl_olim pal. Käytih penkille istuh parittai ja kullakih miehel_ol nim: Pillestetti, Härkäpeus ja mikä aina miki. Likat ol siit niilem muijii. Siim pit siit muistaak kaikkijen nimet. Yks ol siit kyselijä joka aina kysy: missäs olit? Ja toinev vastas että ol olluj jonkuu rouvan tyköö. Sit pit aina näyttääk kunka rouvan tyköö ol ollu’ (=sanoi olleensa). Jos ilmoitti rouvalle väärän nimen, meni pantti. Se kyselijä sano: Valehtelet! Se ei_jot totta! Ja siit sil kall_aina hyvin nopeasti sanoen ja yrittäen eksyttää kysy niin kauvan ku nimissä sekaintu ja pantti ol annettava.  Hk

 

Panttiset sivu 2796 S.m. leikki, jossa kankaanmyyjä saa pantin ostajalta, jos tämä nauraa Vanh. Panttiset oli ollut nuorten yleisempiä leikkejä läpi vuoden. --Panttisill_ennen oltih. Yks ol kankahmyyjä ja se kysy: Ostattenkos kankast? Toinen sano että ostaa. Se kysy että kuinka monta metrii (- kuinka pal). Toinen sano sem määrän siit, viis elli kuinka mys siit sano ostavah. No kum mie tulen siit kankahastai hintaa, ei saas sanoo juu eikä jaa eikä nauraakkah saav vaa sen kumma sanon, ja siit se sano kullekkin: Kyl se (pojalle tytön nimi ja tytölle leikkivän pojan nimi) – sem maksaa. Ja joka nauro anto pantin. Kun pantteja oli kerääntynyt melkoisesti, se otti niit panttii ja sano: Kennem pantti (tules) eles palaa? Se sano: Min! Jonka se näät ol. – Milläs sie sen tahlot lunastaat/työllä vai vaival vain ruumih kärsimiisel? Ja siit se määräs ne työt aina seij jälkeeh; jos nyv vaivalkih, nii pan silmät kyynys ettih jotakih oksaa seinäst ellim mitä nys siit kulloinkih; ja jos ruumih kärsimisel, ni anto vaikka kovan korvatillin.—Joku vanhus muisti pantit lunastetuksi arvoituksin. M U Kj

Panttisii oli leikitty toisellakin tavalla: --Kaks men ulos ja ulkoo sopivat kuka pantih morsijameks tah sulhaseks jomallekummalle. Siit se tul tupah ja kysel kuka se ol. Tuvass_olijijem pit arvotellaj ja kuka arvas, se pääs ulos. Panttisiks sit sanottih ku panttii ol annettava, jos väärin arvas. Ne arvaajat kysel että kuuluukos koirah haukkumiist tai kissan naukumiist tai portin narinaa että olisivat paremmin arvannuj ja ne kaksi vastas siit onko portti ellik koira ellik kissa siim missä morssijai ol, jos morsijaint ol pantu.’ Hk  Nit panttisii oltih monel kalel.-- Tuomari s. panttileikkien pantin kerääjä. t. lunastustehtävien määrääjä. vanh. --Pantit sai, kutek mitä siit aina tuomar käski. – No kuka siit aina sattu oleh panttituomar.

 

Pariset sivu 2806 Tilaisuus, johon kokoonnuttiin ennen joka ilta tapanista nuutinpäivään leikkimään ja tekemään taitotemppuja, joissakin kylissä myös muulloin talvisunnuntaisin. Vanhat miehet olivat mestareita taitoleikeissä, samoin keski-ikäiset. Nuoret miehet harjoittelivat ja naiset, niin vanhat kuin nuoret, katselivat innostivat ja ihailivat, sillä monet taituruusleikit vaativat notkeutta, taitoa ja sisua. Sekä miesten, naisten että nuorten leikit lueteltu joululeikki sanassa.

Nuorten pääohjelmana oli pariset-leikki, jonka pääaiheena oli kaulaaminen. Leikittiin penkillä istuen tai pehuilla pelleröiden. Vähitellen pariset alkoi siirtyä kaulajaiset -nimen tieltä, sillä joka viinimmäst tahto sanovas se sano kaulajaiset.  M Parisii leikittiin parittain, mikä voi olla nimityksen alkujuurena.

”Parisiss_oltih (-käytih) joka ilta joulun aikana. Parisii oli myös joskus talvelkih joulujen jälkeen. a) ” Leikkijät olivat penkeillä t. pehuilla, yksi toimi vaihdon kysyjänä, ja paria vaihdettiin, jos tyttö ei kaulannut entistä pariaan tai poika ottanut kärsiäkseen iskuja kulloisenkin parinsa vuoksi. Vanh. Kuvauksia: ”Yks käy kysymäs: Kaulaakkos vai vahlakkos? Ja jos ei kaulannus se kysyjä otti parikseh tah vaihto. Mu ei se aina vaihtankkah. Sit lyötettih hihnalla kämmenellej ja jos ei kaulannuj ja ne löi oikei kipejäst ettei sit moni laakii ottannutk kämmenelle, vaan suostui vaihtamaan paria.” Kysyjä saattoi olla sama koko leikin ajan tai valita tilalle toisen.

b) ”-Ajelija kysy: vahlakkos vai tyylykkös? Ja jos ol justih vahtannuk kysyttih: Perikkos(=haluatko uuden) vai tylykkös? Ja jos ei vahtannum mitä pyylettih, ei ottannu uutta tah antans sit ilol (=kämmenen tuskalla) lunasta ittelle.

c) --Parisiss_ol kaks ajelijaa jokka kulk semmostel lunttujen kans, olklunttujen kans joilla löivät. Parit pit ollak koristettup/punaset sukkasiteit tai muita neuloi ja jos ei ollus sai (tyttö) luntul kämmenelle. Ja mitä elämmen niit korui ol sit enemmän sit sulhaist ylistettih. Se korujen ja siteiden kattomii ol alus tai kesel, koska ne järjestysmiehet (=ajelijat) tykkäs. Ku ne tul kohlallen, nii siittem pit aina kaulates sit parija oikei rakkahast. Ja jos ei kaulans sit parijah oikei rakkahast, nii sillon sai lunttuu. Siittem pantih nii lyhkäi tikku, sentim pitui ja sem pam miehet suuhuh ja se kulk siit parilt parille. Aijai sit roskaa sentäh! Naiset ei olis tahtons sit tikkuu kaikkien tupakkamiesten suusta ottaaj ja siit tul riita ja kun naiset läks lipettih nii monaist leikki hävis. Sill leikis siit sai huutaa aina kuta halas (=kuin halusi) ja jos ei mies antans sit parijah niin siit annettiih lunttuu ja mon otti kolmekymmentkih luntul lyöntii enne ko anto parih. Se vaa sai lunttuu, joka ei parijah antaj/joka otti ennev (mieluummin) välii (luntunlyönnit). Järjestysmiehet sev välin sai määrää. Mk 

 

Pasteeraiset sivu 2828  leikki, jossa yksi kulki edestakaisin permannolla ja sanoi menevänsä herran t. rouvan luo kylään ja, ellei arvannut oikein sen leikkijän herran ja rouvan titteliä, jolle kumarsi, jäi uudelleen –teiskariks--. Lienee peräisin Perheniemen kartanosta, jossa alustalaiset leikkiä erikoisesti olivat suosineet jouluisissa parisissa. Arvonimet sopivat kartanon omistajiin. --Pastyörisill _ oltih . Yks teiskaa lattijal. Ja toisill_ol nimet jokka siel pöylän takaa istu, herroi ja rouvii. Joka teiskas, sano: Minä teiskaaj ja patusieraaj ja tahlom mennäk kaptienillek kestih tah kullekka herrasväjellev vaa tahto. Ja jonsei oikei arvannun, nii sai mennä uulestah--ulos että sovittiin arvonimistä, jos haluttiin muuttaa. M Pasteerausleikin hoenta sivu 4112. ”Minä teiskaaj ja patusieraaj ja tahlom mennäk kapteenillek kestih."

 

Piiloset sivu 2922  Leikki, jossa yksi pitää silmiään peitossa toisten mennessä  piiloon ja ensiksi löydetty jää uudeksi silmänpitäjäksi. --Piiloset oli ennen nuorten ja lasten suosittu kevätleikki lumen sulettua pihoilta.--piilosii ol leikitty kesäisinkin .--Piilosis_yks pit silmii ja luk: Kuur kuppis, naar nappis, hiir huhmarin takaa! Viimmeseks siit sanottih: Jok _ei _jop piilos, nii olkoh piilon takaa! Siit alko ettimii ja siit ku se jonkun näk, se huus : Ripuuttis! Sen (nimi, joka löytyi) elest, jonka ol nähny ja pit viel lyöläk kämmenelläh samah paikkah, jossa silmii pit. Jos jokuu pääs salaa tuleh, nii se huus: Ripuuttis itte elestäi !—Mk

 

Poppaset sivu 3021 s.m. Tarhaset --Oltii poppasil  ellit_tarhasill— Poppa, kulipelissä käytetty pieni kalikka, jota lyötiin kepillä, sivu   1524.

 

Pukkiset sivu 3069  s.m. leikki, jossa yksi silmät peitossa kökötti kyykkyasennossa. Talvisin tuvan permannolla, kesäisin pihalla ja toiset osuttelivat tätä selkään ja kyselivät: --Söiskös pukki lampah, lehmäl (jne.) lihaa--? Niin kauan kuin haluttiin luetella ja viimeksi:--Söiskös pukki ihmisel lihaa?—Jolloin pukin tuli lähteä ajamaan kiusaajiaan takaa; pukiksi joutui se, joka rauhoitetun määräalueen ulkopuolella saatiin kiinni. Vanh.—Pukki peitettih kuoppah (kuoppana oli permannolla määräala, pihassa laaja piiri),-- sen silmät peitettih. Pukki kykki kesel ja toiset tuikki sit takapuoleh ja kysy: Söiskös pukki pukil lihaa, söiskös pukki lehmäl lihaa. Söiskös pukki hevosellihaa? Ja kuinka kauval lystäs sanovak / ku sanottih söiskös pukki ihmisel lihaa, läks pukki ottoittah kiij ja se jäi pukiks joka kiis saatih.M—joululeikki

 

Pyllistyspariset sivu 3141  Vrt  ulossisäiset 4375 Leikki, jossa pyllistämällä osoitettiin väärinarvaus Vanh.—Pyllistösparisiss _otti toiset ittelleh kukih parij ja istuvat pitkin seinii penkeil ja niille annettih kaikillen nimet, niillem miehillem_mikä ol Kotti-Mikko, mikä Pilttar-Matti, mikä Sitsulii, jne. –Ja siit ne ol niiler rouvii ne naiset. Siit men yks ulos joka ol pariton. Yks määrättih siit siller rouvaks joka ulkoo ol. Siit se huulettih sisäh. Sill _ol suur puine hiilhanko käsis ja pastieras ympär lattiaa ja sano: Mie olen käynyt Leppojat (Kauramaa ja karjallaitumen) ja Katinkallijot (kallio Muikkulan takana), Porosorot ja Kotinojah haarat ja nym mie menen Kotti-Mikor rouvan tykö. -Muij jos se ei ollukkah sillem määrättys se rouva, nii se pyllist sillet takapuoleh. Taas käy samal viisii ympär ja luk samat luvut ja men toiser rouvan tyköj ja nii kauvan siit ku se parih löys. Se mies siit jonka rouva se ol, läks siit ulos ja taas alko sama peli. –Sellaist se pyllistöspari ol!

 

Rossi sivu 3450   Rossipeli = rossillyönti. Rossi, noin 20 cm pitkä puukalikka, jota lyötiin rossileikissä. --Ei sit keilii min nuoruuvessai pelattuk/ koiraa vaa ja rossii lyötih. Se rossillyönti ol sellaist että ol sellai rossi, pien kalikka, jota ens lyötih ylös (lyöntivälineenä rossikeppi, joka pantiin peukalon ja etusormen väliin pystyyn, ja siihen rossi  poikkipuolin päälle, kädellä ensin heitetiin rossi ilmaan). Ja siit takaheitto annettih viel peräh rossikepil (= tällä lyötiin edemmäs). Ja siit ol piiri (n. 1m halkaisija) johka sit ol yritettävä (heittää käsin siitä, mihin se rossikepin lyönnillä oli mennyt). –Siir rossis (= rossipelissä) ol kepimmäärät  ja (= piirin Vartija sai itselleen laskea rossikepillä mitatut luvut, jotka oli piirin keskipisteen ja sen kohdan välillä, mihin rossi kunkin pelaajan heittäessä oli tullut. —Ja joka siit ens sai määrän täys, se pääs pois.-- ( Pelin alussa oli määrätty jokin luku, jonka verran kepin määriä oli saatava. Paitsi ensilyöntiä rossikepillä pelaajat heittivät käsin rossia piiriin, mutta piirin vartija löi rossin rossikepillä pois piiristä) —Sit rossia noinijah heitettih piirist pois rossikepil, ja siit kälel viskattih piirih päi ja jos piirih sai, pääs vahtih. Sit rossipelin alkuu ens otettih silkal että heitettih se rossi (kapula) menemäh ja siit rossikepit peräs ja jonka keppi mel lähemmäs (piiriä), se pääs enstäh piirih (vartijaksi).

 

Ruutuleikki sivu 3520  Ulkoleikki. ”Leikittii / pelattii/ kenkattii ruutuu.” ”Tier ruulut suurempii, että voip hypätä.”  Kts. Maahan piirretty kuvio.

 

Rättiset sivu 3567  Nuorten ulko-t, sisäleikki, jossa vaatteenpala oli kuljettamisvälineenä. Vanh. ”Rättiset ol nii ko laukkusetkih. Rinkis seistih kaikki. Rätti vaa että kennen taha se rätti pantih, se läks juokseh ja molemmat koittivat sih reikäh joka juoksuu lähteneeltä jäi. Jos ei rätinkantaja päässys sih reikäh ennen rätin pudottajaa, nii se täyty jääläv vielkih rättii kantah. Luettih aina (oik.rätinkantaja sanoi) kannar rättii, kannar rättii. Ja sit rätinkantoo se hok vaikka ol rätim pannum maah”. Sen vuoksi ”pit aina vilkuvat takeh”. Mk

 

Sarviset sivu 3639    Leikki, jossa yksi piirin keskellä yrittää toisia harhauttaa ja jossa erehtyvä antaa pantin. Vanh Ks. Joululeikki, pukkiset. —Yks ol piirin kesel ja tul kunka eteh kulloinkih ja sano: Sarvet, sarvet etanan sarvet! Sarvet sarvet pukin sarvet ! (Piti nostaa kädet, jos sanotulla oli sarvet.) Joka nosti käleh, ku sanottih, vaikka ”sarvet, sarvet sijan sarvet”, anto pantin. Sit koitettih saalav väärin nostah ja sanottih: Sarvet, sarvet kulipääl lehmän sarvet! Ja taas mem pantti.

 

Seulaset sivu 3706  Nuorten kesäinen ulkoleikki (leskisiä muistuttava, lesken tilalla Ostaja ja leikkipareilla tavaran nimi) –Joukkuve ol peräksiten, kaks kutakih, ostaja eles. Ja kysy onko sit ja sit ( tavaraa)  myyläij ja sit sem parim pit lähtejäh hyppöökseh, mui jos ol kähvelii parii, ne sai toiseh kii ennen ko ostaja,--jolloin tämän oli jatkettava ostajana oloa, kunnes sai jonkun kiinni.

 

Sianpuka  sivu 3734   Miesten temppuiluleikki juhla- ja kokoontumispaikoissa, esim joulunajan parisissa. Tämä sijampuka oli vaikea, mutta aikanaan parisiss suorittajalleen kunniakasta. Pirun narraamisen ( sivu 2967) tapaan kaks nuoraa-- pantih kesk orteh (silmukka n. 75 cm;n korkeudelle permannosta ) ja sih välpuu ja siih heitti siitt _aina kukerpallii tankos_että se nuora kierty sih tankon ympärillej ja nosti äijän kattoh. Sijanpukaa ollah.

 

Simonselle sivu 3761  Eräänlainen laululeikki —Simonsellee oltih silviisii että likat ol omass rivissäh ja pojat omassaan. Likat seiso rivissä ja pojat ja. Likat seiso ja pojat tul likkojen tykö ja lauloivat: ”Täält tulee Simon selle/ täält tulee Heterijah herrat / täält tulee setermannit kaik.” Likat tulee poikijen tykö ja laulaa: ”Mitäs tahtoo Simon selle/ mitäs tahtoo Heterijah herrat/ mitäs tahtoo setermannit kaik?” Ja siit pojat: ”Nailat tahtoo Simon selle/ nailat tahtoo Heterijah herra/ nailat tahtoo setermannit kaik.” Ja siit sano likat kahlel taval:

a ) ”Saap nailas  Simon selle / saap nailah Heterijah herra / saap nailas setermannit kaik.” Ja siit  pojat pyörii ja laulaa : ”Näi ilosest, näi ilosest näi ilosest tanssii Simon selle.”

b ) ”Ei saan nailas Simon selle/ ei saan nailah Heterijah herra/ ei saan nailas setermannit kaik.” Ja siit pojat pyörii ja laulaa haikijast: ”Näin surusest, näin surusest tanssii Simon selle.” M

 

Sokkoset sivu 3796   Sokkoleikki oli, ennen perusleikkejä talvisiin tupiin kokoonnuttaessa. Kun sokon silmät oli peitetty, huudettiin kun sokkoa kuljetettiin vähän matkaa: ”Saatan sokkoo soppee! t. Saatan sokkoo sotaa, venäläist Viipurii tervatynnyrin tekoo, naskalii nielemäh. Sokkosil ja oltii ja leikitää sit sokkoo viel nykkii.”  Kun sokko ympärilleen haroi tavoittaakseen jonkun näkevän leikkijän, häntä kiusoiteltiin nyppimällä vaatteista varsinkin takaapäin, taputeltiin käsiä ja huudahteltiin, jotta sokko paremmin saisi jonkun sokoks. Onneton se, joka illalla jäi viimeiseksi sokoksi.

 

Sormikonsti sivu 3819  Sormin tehty taitotemppu. Sormikonstii oli ollut useita, eri tavoin tehtiin liikkeitä vapaaksi jätetyllä sormilla niin nopeasti, että taitamattoman oli vaikea pystyä matkimaan.

 

Sormikoukku sivu 3820    Miesten leikki. Yleinen ajanviete ja sormilihasten voimistamista – sit velettii sormikoukkuu ku vaa kaks miestä yhtee sattu. - Mie olin oikei mestar sormikoukuss. ”

 

Sulhanen sivu 3852  Aikuisten leikki, jossa tytölle määrättiin ”sulhanen” --Sulhaist leikittih ja morsijant. Se sulhasill_olo ol sellaist: yhlellet toimitettih sulhai (sulhai-leikissä) tai morsijan (morssijan-leikissä); se men siitt _ulos (jolle piti sulhai määrätä) ja sisäss_ olijat pan silles sulhasen. Nii kommerventist pavvat  ettei milläh meinannus sit arvatas/ siit kututtih morsijan sisäh ja sem pit arvata siit kuka sulhai ol. Se kysy, että onko nii liki että korennon kolina kuuluu tai kissan naukunta tai koirah haukunta. Jos korennonkolina kuulu, se ol likeil; jos ei koirahhaukuntaakah kuulunnu nii siitt _ol kaukaa. Ku se vihlon siit arvas, siit men taas jokuu pojist ulos ja sillel laitettih morsijan (siis muutettiin morsiain -leikiksi).

 

Susilampaat sivu 3903   Suslampahiisii oli yleiseti leikitty nuorten perusajanvieteleikki pyhäiltaisin. ”Suslampasis _ens luvettih kuka suleks jäi. Joka viimeseks jäi, siit tul sus, kun aina viimeiselle lu`un sanalle osunut pääsi pois. Niit ol pal lukui. Esim. 1 ) yks vanha harmaa hevoi loikkas latoh, teki siel paljom pahaa, huut koira loukkuh!

2) Aa polmi, silkki solmi, tuuma tieska, kaalip ho. Estan testan, tyytil lyytin timmeti maa, aahra haa, illen tillen tippem pois!- Lampaht jäi siit pitäh silmää, että sus pääs piiloh. Siit ne kovall_ äänel  kuulotti: Aika syölä, aika juola`, aika juola`, aika pässim päätä poikki lyölä`, aika sutta ettijäk_ku ettih läksvät. Siit lampaht mel laitumellej ja sus otti kiij jos sai. Piirist ei saannu`ottaak (piiri tehtih maah vetämällä viiva tai tehtih se havukalikoist /kaikist tul susii jokka kiis saatih, ja nii kauval leikittih, ku kaik ol susii. M 

 

Taloset  sivu 4049     Leikki, jossa leikittiin  talokasperheitä ja talon töitä. --Ikäsän ne ol lapset ollut talosil—

 

Tarhaset sivu 4083     Leikki, jossa pienistä kivistä aidattiin ala ”härkien” olin- paikaksi ja johon jokaisen oli päästävä ennen leikin loppua. Yksi oli ”tarhas” silmät peitossa, jolloin toiset ottivat tarhan reunasta kiven ja sokon piti käsin koetellen, vaikka kivien välejä oli tasoiteltu, arvata mistä kohdasta kivi oli poistettu, ja hänen arvattuaan oikei huudettiin:--Kirventää, korventaa, kuukis härkä tarhalle!— Näin jatkettiin, kunnes koko joukko oli tarhassa.  Vanh. Ks. hyyrytarhaset, leikkiset, poppaset   –Oltii tarhasil-

 

Tikunotto sivu 4149 Vanha joululeikki 1. Vanh. ”tikunottoo ja vaarin aikan olvat. Tikku pantih laavittallep / pantih sellai puutikku. Sit laavittalle ol noustava seisoh, kälet pantih jalkojev välist jalkojen tahal laavittallej (tämän reunoihin) ja suulla ol otettava se tikku (kumartuneena). Mu ei sit joka poika ottannus suullah; ne ol eri norjat pojat jokka sen nappas.” M

Tikunotto 2, joululeikki, jossa suulla otetaan tikku toisen huulien lomasta. ”Parisis tikunottoo” oli leikitty omana erillisenä leikkinä, mutta tav. se oli pantteja lunastettaessa. ”Pal myö sit tikunottoo ennel leikittih. Toiset viel tek sen tikuh hyvil lyhkäsen että sai huuleh yhteh. Ka M  Siin kaulajaisis siit pojat tahto tikunottoo: pojat otti lyhkäsen tikuj ja tytöt pitkäj ja siit jos ei vetänt tikkuu, siit sai pamppuu.

 

Tillerintippuset  sivu 4153 s.m. hoenta-alkuinen lasten ja nuorten leikki. --Tillerintippusill_oltih ja. Se ol sellaist lukuleikkii: jokahii pan etusormeh pyörykkäh Ja yks käy lukeh: tillerin tippuu, nallerin nappuu, siiman koukkuu, hamppuloukkuu, kuutis kukko kullahalle (kultahalli) ellih härkä mättähälle! Kunka sormem päällem (sana) mättähället tul, nii sem pit mennä oven tahes/  se joutu nii ko kirpuks sitte`. Siit pantih kaikillen nimet jokka tupah jäi, mikä karhu, mikä sus, mikä harakka, mikä hevoi ja mikä mikih. Siit huulettih sillek (tuvasta poistuneelle) kirpulle` että milläst tyt tulet: ”Sulel vai karhul”. (jne. koko nimisarja) Sem piti mennäh hakeh jolla se lupas tullas/ se kanto siit kirpun selässäh. Sisäss_olijat kysy: Mitäs toit? Hän sano: Kirppuja karppuja. –Ravistam meilän tunkijolle`! Se tuoja helisti sitten nii kovast sit tuotuu. Siit se loppu ja siit uutta samaa.

 

Ulossisäiset sivu 4375 Parileikki. Kts. Kaulajaiset, pariset, pyllistysparinen. ”Ulossisäsil oltih: Ens ol miehet ulkoo ja tul yksitellen sisäh pokkaah. Jos eij jollu oma pari nii pyllist persettäh ja läks ulos; siit ku jokahiin sai parih, siit mel likat ulos.”T   Joulujen välissä ja pyhinä ”ne mem parisillej ja siell ol monellaist komentoo siit, kaulattih ja ulossisäsill oltih. Ens pantih pojat ulos ja likat istu rivis ja niille ol nimitettyp parit ja jos ei arvamp pokata oikejaa likkaa, nii se pyllist sillej ja sai mennä ulos uulestah”. K Ne panttipariset ol sit samaa ku ulossisäsilolo.”

 

Umpperä sivu 2476 Voimisteluleikki”Leikkisissä voimistelutemppui tekvät: umpperä. Köyttä heitettih orteh ja siit kisottih itteh ylös pitäen niskan varassa umpiperää; sanottih: ”käyläh piruu narraah” Hk

 

Vaariset     sivu 4417  Vaarisillaolo oli nuorten leikki, jossa poika oli `vaarin` ja antoi piiloon menemättömille jonkin piiloon menneen nimen. Jos tyttö oli määräämässä nuo nimet, leikin nimi oli ”muoriset” –Vaarisill_olo ol mukavampaa (kuin leskiset) tah muorisillaolo. Mäntii piiloo (toinen puoli leikkijöistä). Muori anto nimikot (kulleki etsittävänsä nimen) joita män ettii.  Ja muorillet tultii näyttää ku sen elonomasat tapas. – käskoukus tultii näytämää muorille / jonsei muorii ollup / pantii vaari (= yksi poika nimikon antajaksi) ja oltii siit vaarisill.

 

Veskenkäset sivu 4587 Sisäleikki  ”Leikitää vettäkenkää!” Toinen puoli leikkijöistä jää sisään ja saa nimikon toisesta ulosmenneestä puolesta. Yksitellen tullaan ulkoa kumartamaan sitä, jonka arvelee omakseen. Jos kumartaa väärin, saa vastauksen:”Vettä kenkässäs!”

 

Viisipenni    sivu 4661   Leikki, jossa välineenä käytettiin 5-pennistä. Ks. Kruunu, leikkiset, numero.--Pelattii kankahal viittä pennii— Viittäpennii pelattiin kuin nappipeliä, erona vain väline ja huudahdustapa. Huudahdus oli kahdenlainen: numero tai ruunu tai ännä (=Nikolai).

 

Voutiset sivu 4749 Kesäinen ulkoleikki Vanh. Ollut aikuisten leikki ollut pyhinä ja kesäiltoina. ”Voutisill oltih sil kall että pantih kaks salkoo (yhdensuuntaisiksi) parim metrim pääh maah (toisistaan), yks vouti käy kummallekih puolelles salkoo (tämän keskikohdalle ulkopuolelle) ja toiset juoks nii kovaa läp ettei voulit ehtil lyöläs/ se jäi vouliks johka vouti osuh sai. Mk

 

Väkikapula  sivu   4783   Miesten voimaleikki

”Kissahhäntä – väkkapuu = tukeva kapula, josta 2 miestä molemmat kädet kapulassa ja jalat vastakkain permannolla istuen yrittää kiskoa puolelleen voimainkoetuksessa. --No, entäs väkkapuv vetoo, jokos sie siint olet kuullu? Väkkapu on sellai puu, josta pitää molemmat kiik ku istutaa jalat vastattai.  Ja kumpaka saap toisen nousee, se se mies on. Pehuil istuvat joulyönä ja väkkarttuu vetvät miehet ennen.

 

Västäräkkiset  sivu 4809   Arvausleikki, jossa `västäräkki`jalat maassa, rinta painettuna laavitsaa vasten ja silmät peitettynä yritti arvata, kenen sormi häntä jostakin kohdasta painoi. – Yks ol pyllysilläh laavittal ja toiset sen ympärill. Jos arvas, jäi se pyllysilleh, jonka sormi se ol.—Joululeikki.

 

Keinu,  sivu 1174  Keinu, keiju, kiekku, kiikku. Pääsiäisenä oli tapana, että nuoret kokoontuivat yhteen kylän keskeiselle paikalle esim keinumäelle. Kiekkulaululla kutsuttiin nuoria kokoontumaan. ”Kiekkulaulut ol kaikki lyhkäsii:  Käykää pojat keinullen ku likat mej jo sinne, siellä työ kuulettel laulavan siit omar riijarinne.”

Kiekkulaulut, sivu 1245 - 1246

Kyläkiekuil, jotka olivat mäillä t. tasaisella pikkuaukealla esim. ikivanhan erikoisen puun, Koskenniskassa känkkäräkoivun, lähellä, oli laulettu kiekkulaului, nelisäkeisiä, kaksiosaisia lauluja, joista kumpikin osa kerrattiin.

I:Hopiast oli tikapuut ja kullasta välikuisti :I

I: jota myölen se vanha heila minua kattoh luisti:I  M. Ja niin edelleen useita säkeistöjä (9)